xlr2.jpg
Neutrik NC3MXX-BAG (ylempi) ja NC3FXX-BAG
XLR-liitin on standarsoitunut balansoidun mikrofoni- (20 mV / -32 dBu) ja linjatasoisen (0 .. 2 V / 0 .. +6 dBu) audiosignaalin kuljettamiseen varsinkin ammattitason järjestelmissä. Se on osoittautunut kestäväksi, luotettavaksi ja helpoksi koota, joten se on sittemmin yleistynyt myös muualla piensignaalin kuljettamisessa, esimerkiksi valaistustekniikassa. Liittimestä on olemassa 3-7-pinniset versiot.

Historia

XLR-liitin on alunperin Cannon Electronicsin (nykyisin ITT Cannon) kehittämä liitin vuodelta 1958.[1]
Liitin pohjautuu kyseisen yhtiön O-tyypin liittimeen, jossa uutta oli liittimet toisiinsa lukitseva salpa. Tämä uutuus siirtyi myös yhtiön pienempään XL-liittimeen ja sen nimeen ("X series with Latch", X-sarja salvalla).

XL-liitin havaittiin hyväksi ja sitä intoutuivat kopioimaan muun muassa Switchcraft, Amphenol ja myöhemmin Neutrik ja näitä taas useat Aasialaiset yritykset.

XLR:n R-kirjain liittyy silloisen liittimen pinnien väliseen aineeseen (polychloroprene Rubber). Tämä nimi yleistyi myös muiden valmistajien liittimiin, vaikka niiden pohjana onkin aiempi XL-malli ja niissä pinnien väliaine on jotain muuta ainetta.[2]

Kytkentä

xlr.jpg
XLR3:n pinnien järjestys
EIA (Electronic Industries Alliance ) RS-297-A -standardi määrittelee 3-pinnisen XLR:n kytkennän taulukon 1 mukaisesti.[3]
Balansoidun signaalin kuljettamiseen tarvitaan siis kolme johdinta. Signaali kulkee niistä kahdessa. Toisessa vaihe on alkuperäinen (pinni 2) ja toisessa se on invertoitu (pinni 3). Signaalin maataso kulkee kaapelin vaipassa, joka yleensä on punottu varsinaisten signaalijohtimien ympärille (pinni 1).

Suurin osa XLR-liittimistä on juotettavia, tosin joillain valmistajilla on olemassa myös puristustyyppiset ja ruuviterminaalilliset versiot.
xlr6.jpg
Juotettu XLR3-liitin. Pinnit ylhäältä alas: 1, 3, 2


XLR3 (Audio)
XLR5 (DMX512)
1
Maa
Maa
2
+ (kuuma)
Data1 -
3
- (kylmä)
Data1 +
4

Data2 -
5

Data2 +
Taulukko 1

Rakenne
xlr4.jpg
XLR-liittimen osat. Uros ylhäällä.

Suurin osa nykyisistä XLR-liittimistä on koottavissa juotinta lukuunottamatta ilman työkaluja.

Liittimen suurimpia etuja audiokäytössä on, että 1. pinnin kontaktipinta on naarasliittimessä ulompana, kuin muut. Se siis kytkettäessä kytkeytyy ensimmäisenä ja irroitettaessa irtoaa viimeisenä. Tällä pystytään välttämään useat kytkennässä aiheutuvat häiriöt.

Käyttö

Johtoliittimien lisäksi XLR:stä on olemassa runkoliitinmallit erilaisiin pinta-asennustarkoituksiin ja liitinpaneeleihin.
xlr7.jpg
Neutrik NC3*X-sarjan liittimiä 24-parisessa moniparikaapelissa. Parien numerointi noudattaa vastusvärikoodia, jotta viuhkasta etsittävä pari olisi helpompi löytää.


  • XLR3 on yleisesti käytössä ammattitason audiolaitteissa. Audiokäytössä signaalin syöttösuunta on urokselta naaraalle. Liitintä on aiemmin käytetty myös kaiutintasoisen (n. 5 .. 70 V) signaalin siirtämiseen, mutta sen ovat sittemmin syrjäyttäneet paremmin suurten tehojen kuljettamiseen sopivat liittimet. (esimerkiksi Neutrikin Speakon).
  • XLR4 käytetään komentojärjestelmien kuuloke-mikrofoneissa, joissa on signaalilla molempiin suuntiin oma maa ja signaalijohdin. Myös joitakin muita erikoisempia sovelluksia.
  • XLR5 on valaistustekniikan ohjauksessa käytettävän DMX512-protokollan standardin mukainen liitin. Standardin mukaan johdossa kulkee maan lisäksi kaksi kanavaa digitaalisia balansoituja signaaleja, vaikka nykyiset laitteet hyödyntävät näistä vain toista. DMX-signaalissa syöttösuunta on naarakselta urokselle. [4]
  • XLR6 ja XLR7 ovat harvinaisempia ja käytössä lähinnä erikoisemmissa sovelluksissa.

Neutrik NC3*XX

Esimerkkiliittimenä XLR:stä toimivat Lichtensteinilaisen Neutrikin NC3MXX ja NC3FXX -littimet. Numero '3' kertoo liittimen pinnien määrän. Kirjaimet 'M'/'F' liittimen sukupuolen ja 'XX' kertoo mallin sukupolven. Kyseinen liitin edustaa kolmatta sukupolvea. Ensimmäinen oli NC3* ja toinen NC3*X.
Neutrikilla on hallussaan useita patentteja liittimistään, kuten esimerkiksi vedonpoistot, murtosuojat ja naarasliittimen tinakuppien tinaesteet, jotka estävät juotetta valumasta kontaktipuolelle.[5]
Taulukossa 2 on esitetty joitakin liittimen keskeisimpiä ominaisuuksia.

Neutrik XX-sarjan liittimet
Pinnien
määrä

Kytkentäresistanssi
Eristysvastus pinnien
välillä

Virrankesto
pinni

Kapasitanssi pinnien
välillä

Nimellinen
käyttöjännite

Elinikä
Suurin
kaapelikoko

3
≤ 3 mΩ
≥ 2 GΩ
16 A
≤ 4 pF
50 VA
  • 1000 kytkentää
2,5 mm²
4
≤ 3 mΩ
≥ 2 GΩ
10 A
≤ 7 pF
50 VAC
  • 1000 kytkentää
1,5 mm²
5
≤ 3 mΩ
≥ 2 GΩ
7,5 A
≤ 7 pF
50 VAC
  • 1000 kytkentää
1,0 mm²
6
≤ 3 mΩ
≥ 2 GΩ
7,5 A
≤ 7 pF
50 VAC
  • 1000 kytkentää
1,0 mm²
7
≤ 3 mΩ
≥ 2 GΩ
5 A
≤ 9 pF
50 VAC
  • 1000 kytkentää
1,0 mm²
Taulukko 2 [6]

xlr5.jpg
Vasemmalta: NC3MXX-BAG, NC3FXX-BAG, NC5MX, NC5FXX


Aiheeseen liittyviä sivuja



  1. ^ http://www.rane.com/par-c.html#XLR (viitattu 20.1.2010)
  2. ^ http://www.soundfirst.com/xlr.html (viitattu 23.1.2010)
  3. ^ http://en.wikipedia.org/wiki/XLR_connector (viitattu 23.1.2010)
  4. ^ http://en.wikipedia.org/wiki/DMX512 (viitattu 23.1.2010)
  5. ^ http://www.neutrik.com/fl/en/audio/204_42012003/XX_Series_productlist.aspx (viitattu 29.1.2010)
  6. ^ http://www.neutrik.com/fl/en/audio/204_42012003/XX_Series_productlist.aspx -> XLR Product Guide (viitattu 29.1.2010)