Säätövastukset


Säätövastukset poikkeavat normaaleista vastuksista sillä, että niiden resistanssia voi käyttäjä itse muuttaa. Normaaleiden päätynastojen lisäksi säätövastuksissa on keskinasta, josta säätämällä voidaan muuntaa vastuksen arvoa keskinastan ja toisen päätynastan välillä. Päätynastojen välillä sen sijaan on aina se resistanssi, mikä on vastuksen yhteydessä ilmoitettu.

Säätövastukset jaotellaan eri luokkiin sen perusteella miten niitä säädetään. Lämpötilasta riippuvia vastuksia kutsutaan termistoreiksi, jännitteestä riippuvia varistoreiksi ja valosta riippuvia valovastuksiksi. Tässä keskityn kuitenkin pääasiassa käsi - ja työkalusääteisiin vastuksiin, joita kutsutaan potentiometreiksi sekä trimmereiksi. Potentiometrejä ja trimmereitä kutsutaan yhteisnimellä mekaanisesti säädettäviksi vastuksiksi.

saatovastus.jpg.gif
Säätövastuksen piirrosmerkki


[1] [2]



Trimmeri


Säätötarkkuudesta riippuen trimmerit eli trimmeripotentiometrit voidaan jakaa monikierros- ja yksikierrostrimmereihin. Vastuksia säädetään pienillä työkaluilla, tavallisimmin risti- tai talttapäillä. Trimmereitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu jatkuvaan säätämiseen vaan ne on suunniteltu säädettäviksi laitteen valmistusvaiheessa tai laitehuollon aikana. Niitä käytetäänkin laitteiden viritykseen sekä erilaisten vertailuarvojen asetteluun. Mikäli trimmeri jätetään laitteeseen eikä näin ollen ole siis vain esimerkiksi kokoamisvaiheessa käytössä, jää se aina kotelon sisäpuolelle eikä siis ole käyttäjän säädettävissä. [3]

Nimensä mukaisesti monikierrostrimmeriä voi säätää useita kierroksia ja täten myös säätää vastuksen arvoa tarkemmin. Yksikierrostrimmeriä voi säätää vajaan kierroksen eli noin 300 astetta jolloin myös vastuksen arvon säätäminen jää epätarkemmaksi. [4]

trimmeri2.jpg.gif
Trimmerin piirrosmerkki

[5]

IMG_6266.jpgIMG_6279.jpg















Kuvissa yksikierrostrimmeri, jonka kokonaisresistanssi on 10k.


Hinta


Muun muassa koteloinnin ja vastusradan materiaalista sekä säätökierrosten lukumäärästä riippuen trimmerien kappalehinnat vaihtelevat tavallisimmin muutamasta kymmenestä sentistä useampaan kymmeneen euroon.

Esimerkkihinnasto tyypin 72 trimmerille, 72XR10KLFTB (10 kohm):
Kpl
1
25
50
100
250
Hinta
2,15
1,78
0,96
0,77
0,72
[6]


trimmeri.jpg
ACP Technologies:n VR10 - mallinen trimmeri sarjasta CA9 - CE9.

[7]



Potentiometri


Potentiometri eli potikka on käsisäätöinen säätövastus. Sillä on kolme napaa ja sitä voidaan säätää portaattomasti. Tavallisessa hevosenkenkämallissa on puolikaaren muotoinen vastuspinta tai vastuslangasta tehty käämi. Hevosenkengän molemmissa päissä on liitosnastat ja näiden välissä on liitosnasta, johon on kiinnitetty liukukosketin. Liukukoskettimelta voidaan ottaa väliulosotto säätämällä keskellä olevasta akselista.
Esimerkiksi niin sanotussa jännitteenjakokytkennässä toinen vastuksen päistä kytketään maihin ja toiseen päähän kytketään sisääntuleva signaali. Tällöin liukukoskettimelta saadaan haluttu jännite ulos.
Keskiakselista käännettäessä voidaan keskinastan ja kumman tahansa päätynastan välistä resistanssia säätää nollan ja nimellisarvon välillä. Nimellisarvo on potentiometrin vastusarvo. [8]

Niin kuin trimmereitä, myös potentiometreja on saatavissa yksi- ja monikierrosmalleina. Potentiometrin muoto voi myös poiketa hevosenkenkämallista. Komponentin tehonkestoon vaikuttaa vastuksen materiaali ja jossain määrin myös potentiometrin koko.

Potentiometrit jaetaan lineaarisiin ja logaritmisiin. Logaritmisessa potentiometrissa säätö perustuu tietyn suuruisen akselin kierron vastaamaan desibelimäärään. Mitä enemmän akselia kiertää, sitä jyrkemmin signaalin voimakkuus muuttuu. Lineaarisessa potentiometrissa akselin säätö taas vastaa suoraan signaalin voimakkuuden muuttumista. Lineaarinen potentiometri on paljon yleisempi kuin logaritminen.
Tämän lisäksi potentiometrit jaetaan mono- ja stereotyyppisiin malleihin. Monopotentiometrissä on yksi säätövastus samalla akselilla, kun taas stereopotentiometrissä on kaksi säätövastusta samalla akselilla ja täten kuusi liitosnastaa. Stereopotentiometrissä vastukset säätyvät samassa suhteessa. Stereopotentiometrejä käytetään esimerkiksi stereoäänen sävyn ja voimakkuuden säätöön.

Potentiometrejä käytetään yleisimmin audiotekniikassa äänenvoimakkuuden säätöön, jolloin logaritminen asteikko on kätevämpi kuin lineaarinen. Niitä käytetään myös valonhimmentimissä säätelemään valon voimakkuutta.

potikka2.jpg.gif
Potentiometrin piirrosmerkki

[9]


IMG_6274.jpg IMG_6268.jpg
Kuvissa yksikierrospotentiometri, jonka kokonaisresistanssi on 10k.


Hinta


Kuten trimmereillä, myös potentiometreillä komponenttien kappalehinnat vaihtelevat tavallisimmin muutamasta kymmenestä sentistä useampaan kymmeneen euroon. Hinnan ja komponentin ominaisuuksien riippuvuus on hyvin samanlainen kuin trimmereillä.

Sekä trimmereistä että potentiometreistä löytyy myös kalliimpia useamman sadan euron komponentteja.


Esimerkkihinnasto BI Technologies/ TT Electronics:n potentiometrille, P160KNP-0QC20A10K (10 kohm):
Kpl
1
10
50
100
250
Hinta
1,68
1,56
1,45
1,33
1,26
[10]

D50105002949183.jpg
ACP Technologies:n H0 - mallinen potentiometri sarjasta MCA14 - MCE14.

[11]
  1. ^ fi.wikipedia.org/Vastus (4.2.2010)
  2. ^ koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml21.sis&pa= (4.2.2010)
  3. ^ www.tokem.fi/teku/virt_amk/elko/Kurssin_sisalto/Passiiviset_/Vastukset/body_vastukset.html (4.2.2010)
  4. ^ wapedia.mobi/fi/Trimmeri (4.2.2010)
  5. ^ koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml21.sis&pa= (4.2.2010)
  6. ^ www1.elfa.se/elfa~fi_fi/b2b/catalogstart.do?tab=catalog (4.2.2010)
  7. ^ www.acptechnologies.com (4.2.2010)
  8. ^ wapedia.mobi/fi/Potentiometri (4.2.2010)
  9. ^ koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ml21.sis&pa= (4.2.2010)
  10. ^ fi.farnell.com/bi-technologies-tt-electronics/p160knp-0qc20a10k/panel-pot-10k-log/dp/1760787 (4.2.2010)
  11. ^ www.acptechnologies.com (4.2.2010)