Kaiutinkaapeli komponentti, jolla muodostetaan sähköinen kytkentä vahvistimen ja kaiuttimen välille. Kaiutinkaapeli kuljettaa signaalin vahvistimelta kaiuttimeen. Kaiutinkaapelissa on kaksi tai useampi useista säikeistä koostuvaa johdetta, jotka on eristetty jollain muovilla, esimerkiksi PVC:lla. Vaikka johtimet ovatkin sähköisiltä ominaisuuksiltaan identtiset, on toinen johto yleensä merkitty jollain tapaa, esimerkiksi värillä tai uralla, jotta navat tulevat oikeinpäin sekä kaiuttimien, että vahvistimen päässä.

Kaiutinkaapelin rakenne
Kaiutinkaapelin sähköä johtava osa muodostuu useista säikeistä, jotka on valmistettu kuparista. Kuparia käytetään sen sähkönjohtavuus ominaisuuksien ja halvan hintansa vuoksi. Vaikka kupari hapettuu, niin sen oksidit johtavat sähköä, toisinkuin esimerkiksi hapettunut alumiini. On olemassa myös sähkönjohtavuudeltaan parempia aineita, kuten kulta ja hopea, mutta niitä ei juuri käytetä kustannussyistä liittimien pinnoitusta lukuunottamatta.
Johtimia suojaa eriste. Eristeiden materiaaleina käytetään taipuisia muoveja, kuten PVC, PE ja teflon. Yleensä eristetyt johtimet kulkevat suoraan rinnakkain, mutta joissain kaapeleissa ne on kierretty toistensa ympäri ja suojattu vielä toisella kerroksella eristettä. Johtimien kiertäminen suojaa EMI/RFI-häiriöiltä. Seinän sisään upotettavien kaiutinkaapeleiden uloin eristekerros on yleensä huonosti palavaa tai palonestoaineella suojattua materiaalia, jotta tulipalotilanteessa tuli ei pääse leviämään kaapeleita pitkin seinän sisällä.
Yleensä johtimia ei ole suojattu EMI/RFI-häiriötä vastaan, koska näiden häiriöiden vaikutus äänenlaatuun on erittäin vähäinen ja suojaus voi aiheuttaa kapasitanssia signaalia kuljettavien johtimien ja suojauksen välillä, jolloin vaikutus äänenlaatuun voi olla suurempi kuin EMI/RFI-häiriöillä. [1] [2]

Kaiutinkaapelin sähköiset ominaisuudet
Ideaalisella kaiutinkaapelilla ei ole resistanssia R, kapasitanssia C ja induktanssia L, EMI/RFI-häiriöt eivät vaikuta siihen ja johtimessa ei tapahdu virranahtoa. Kaikilla oikeilla kaapeleilla on kuitenkin RLC-ominaisuuksia, jotka riippuvat kaapelin geometriasta ja johdin- ja eristemateriaalin sähköisistä ja magneettisista ominaisuuksista.
Resistanssi on kaapelin ominaisuuksista se, joka vaikuttaa eniten äänenlaatuun. Vaikka teoriassa kaapelin resistanssi heikentää kaikkien taajuusalueiden signaalia yhtä paljon, niin kun kaapelin resistanssin vaikutuksia tarkastellaan yhdessä vahvistimen lähtöimpedanssin ja kaiuttimen impedanssin kanssa, taajuusvasteeseen voi tulla muutoksia.Resistanssiin vaikuttavat kaapelin materiaali, pituus ja poikkileikkauksen pinta-ala. Kaapelin pituuden kasvaminen kasvatta resistanssia, kun taas poikkipinta-alan kasvattaminen vähentää sitä. [3]
Kapasitanssin ja induktanssin osuus äänenlaadun suhteen on huomattavasti pienempi, koska niiden aiheuttamat häiriöt tulevat yleensä ihmisen kuuloalueen ulkopuolelle. Kuitenkin kaapelin pidetessä sekä kapasitiivinen että induktiivinen komponentti kasvavat, mutta jäävät silti yleensä niin pieniksi ettei ihmiskorva niitä kuule. Kapasitanssi voi tosin aiheuttaa ongelmia heikkolaatuisen vahvistimen kanssa, jolloin ääneen tulee ihmiskorvalla kuultavia häiriöitä.
Myöskään virranahdolla ei ole kaiutinkaapeleissa käytännön merkitystä, koska kaiutinkaapeleilla virranahdon vaikutus resistanssiin kuuloaluuen ylärajan taajuuksillakin (20kHz) on vain muutaman prosentin luokkaa. [4]
Alla olevaa kaavaa voidaan käyttää kaiutinkaapelin johtimen resistanssin laskemiseen, vaikka se ei otakaan huomioon korkeilla AC-taajuuksilla olevaa virranahdon vaikutusta:
resistanssi.gif
l = Johtimen pituus metreinä.
ρ = Johdinmateriaalin resistiivisyys
A = Johtimen poikkipinta-ala.

Kaiutinkaapelin toiminta
Kaiutinkaapeli toimii sähköisenä kytkentänä kaiuttimen ja vahvistimen välillä. Sitä pitkin johdetaan vahvistimelta kaiuttimelle AC-signaali, jonka kaiutin muuttaa korvalla kuultavaan muotoon.

Kaiutinkaapelin käyttö
Kaiutinkaapelin päät liitetään kaiuttimen ja vahvistimen liitäntöihin. Yleensä kaapelissa itsessään ei tarvitse olla mitään erityisiä liittimiä, vaan ne kiinnitetään kaiuttimeen ja vahvistimeen esimerkiksi jousikuormitteisilla klipseillä tai kiristysruuvilla. On kuitenkin olemassa laitteita, jotka käyttävät liittimiä, joihin pelkkä kaapeli ei suoraan mene, vaan myös kaapelissa pitää olla esimerkiksi banaani- tai haarukkaliitin. [5]

kaiutinkaapeli_pieni.jpg
Kuva havainnollistaa kaiutinkaapelin rakennetta. Kolikko mukana mittakaavan vuoksi.






















Esimerkki kaiutinkaapelista
Yllä olevassa kuvassa on kaiutinkaapeli, jonka johdinosan paksuus on noin 2,6mm ja poikkileikkauksen pinta-ala noin 5,3mm^2. Eristeenä on läpinäkyvää muovia ja toinen johdin on merkitty sinisellä värillä. Eristeen paksuus on noin 0,35mm. Johtimet ovat rinnakkain, eikä niitä ole suojattu EMI/RFI-häiriöiltä. Kaapelin valmistusmateriaali on kupari ja kaapelissa ei ole mitään erillisiä liittimiä.
  1. ^ http://www.impactacoustics.com/links/SpeakerWireFAQs.html Katsottu 5.2.2010
  2. ^ http://procosound.com/downloads/whitepapers/Understanding%20Speaker%20Cables.pdf Katsottu 5.2.2010
  3. ^ http://www.highendnews.info/technology/kaapelit_tanskanen.htm Katsottu 5.2.2010
  4. ^ http://www.audioholics.com/education/cables/skin-effect-relevance-in-speaker-cables Katsottu 5.2.2010
  5. ^ http://www.roger-russell.com/wire/wire.htm Katsottu 5.2.2010